Jalostusohjesääntö on päivitetty yhdistyksen verkkosivuilla: https://venajanbolonkat.fi/rotu/jalostusohjesaanto/
Venäjänbolonkat ry – Jalostusohjesääntö
(Säännöt hyväksytty 14.3.3020 Venäjänbolokat ry:n vuosikokouksen päätöksellä. Säännöt astuvat voimaan 14.3.2020)
YLEISTÄ
Jalostusohjesäännön tarkoitus on antaa ohjeet ja yhdistyksen suosittelemat rajat Venäjänbolonkojen jalostukselle. Jalostusohjesääntö ei rajoita koirien rekisteröintiä. Jotta syntyneet pentueet voidaan lisätä yhdistyksen pentuvälityslistaan, niiden tulee täyttää alla olevat jalostusohjesäännön kriteerit.
I JALOSTUKSEN TAVOITE
Jalostuksen tavoitteena tulee olla henkisesti ja fyysisesti terve, terverakenteinen ja luonnollisesti lisääntymiskykyinen, rotumääritelmän mukainen Venäjänbolonka.
Rotuominaisuuksista painotetaan erityisesti rodun vahvan luonteen ja aidon, itsetietoisen olemuksen säilyttämistä sekä, ulkomuodon luonnollisuuden ja liioittelemattomuuden, sekä tyypillisten rotupiirteiden vaalimista.
II JALOSTUSKOIRAT
Jalostukseen pyritään käyttämään mahdollisimman korkealuokkaista koiramateriaalia. Jalostusarvoa määriteltäessä kiinnitetään huomiota koiran oman laadun lisäksi myös sen sukulaisten ja erityisesti sen jälkeläisten laatuun. Jalostusyhdistelmiä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon yksilöiden luonneominaisuudet, ulkomuodolliset seikat, perinnölliset viat ja sairaudet, sekä maan koirakanta kokonaisuudessaan. Jalostuksessa vältetään yhdistämästä koiria, joilla on sama ulkomuodollinen ongelma tai puute.
Suomen Kennelliiton Yleisen jalostusstrategian päätavoitteita ovat seuraavat:
-Perinnöllisen edistymisen saavuttamiseksi, jalostukseen käytetyt yksilöt ovat rodun keskitasoa parempia halutuissa ominaisuuksissa.
-Jalostukseen soveltuva koira on rodunomainen, sekä ulkomuodoltaan, että käyttäytymiseltään, eikä sillä ole arkielämää haittaavia vaivoja tai ominaisuuksia.
-Jalostukseen käytettävällä koiralla on hyvä hermorakenne ja rodunomainen toimintakyky, jotta sen todennäköisyys periyttää jälkeläisilleen jokapäiväistä elämää hankaloittavia ja hyvinvointia alentavia luonneominaisuuksia, kuten arkuutta, on mahdollisimman pieni.
-Vakavien koiran hyvinvointiin vaikuttavien vikojen ja sairauksien (aiheuttavat koiralle kipua tai epämukavuutta tai jotka muuten rajoittavat koiran normaalia, lajityypillistä elämää) leviäminen estetään. Tällaisen sairauden kohdalla vain kliinisesti tervettä koiraa voidaan käyttää jalostukseen.
-Jalostukseen käytetään vain koiria, jotka pystyvät lisääntymään luonnollisesti ja hoitamaan pentujaan.
-Koiran jalostuskäytöllä ei ole sen terveyttä edistävää vaikutusta, joten kaikkia koiria ei tarvitse käyttää jalostukseen.
III IKÄ
Nartun tulee täyttää vähintään 18 kuukautta ennen ensimmäistä astutusta. 9 vuotta täyttänyttä narttua ei tule enää käyttää jalostukseen. Uroksen tulee olla astutushetkellä yli 12kk.
Kahdeksan (8) vuotta täyttäneen nartun astuttaminen edellyttää aina eläinlääkärintodistuksen, jonka mukaan narttu on terve ja hyväkuntoinen, eikä pennuttamisesta ole haittaa nartun terveydelle. Todistus on annettava ennen nartun astutusta, eikä se saa astutushetkellä olla 6 kk vanhempi.
Yhdistys kehottaa käyttämään harkintaa nuoria koira käytettäessä jalostukseen.
IV PENTUETIHEYS
Nartun laadusta ja kunnosta, sekä pentueiden koosta riippuen, sillä voidaan teettää enintään 5 pentuetta.
Nartulla voidaan teettää enintään viisi (5) pentuetta siten, että nartun edellisestä synnytyksestä on pentueen syntyessä oltava kulunut vähintään kymmenen kuukautta. Tätä tiheämpi pennutus sallitaan alle 8-vuotiaalle nartulle yhden kerran ilman poikkeuslupaa, ja tällöin seuraavan synnytyksen väli on oltava vähintään yksi vuosi.
V JÄLKELÄISMÄÄRÄ JA SUKUSIITOS
Jalostusyhdistelmissä sukusiitosprosentin ei tule nousta yli 6,25 % neljällä sukupolvella laskettuna.
Lähisukulaisyhdistelmiä (isä/emä*jälkeläinen ss% 25, täyssisarukset ss % 25) ei tule tehdä.
VI NÄYTTELYTULOS
Jalostukseen käytettävällä uroksella tulee olla vähintään laatuarvostelu erittäin hyvä (EH) virallisesta näyttelystä.
Jalostukseen käytettävällä nartulla tulee olla vähintään laatuarvostelu erittäin hyvä (EH) virallisesta näyttelystä.
Näyttelytulokset pitää olla näkyvissä KoiraNet – jalostustietojärjestelmässä. Jos kyseessä on ulkomaalainen koira, niin voidaan virallinen näyttelytulos todistaa ulkomaalaisella kirjallisella näyttelyarvostelukaavakkeella tai valioarvotodistuksella.
VII JALOSTUSTARKASTUKSET
Jalostustarkastukset järjestetään Suomen Kennelliiton ohjeiden mukaisesti. Tarkastukset tekee rodun erikoistuomari yhdessä toisen ulkomuototuomarin tai jalostustoimikunnan jäsenen kanssa. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja.
Rotujärjestön jalostustarkastus voi korvata näyttelytuloksen.
IIX LUONNE
Jalostukseen käytettävän koiran tulee olla luonteeltaan terve, itsevarma ja tasapainoinen.c Arkaa tai aggressiivista koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
IX TERVEYS
Jalostukseen käytettävän koiran tulee olla terve ja hyväkuntoinen.
X SILMÄSAIRAUDET
Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 12 kk (1 vuotta) vanhempi. Terveystulokset pitää olla näkyvissä KoiraNet – jalostustietojärjestelmässä tai se pitää kirjallisena toimittavissa. Jos kyseessä on ulkomaalainen jalostuskoira, niin voidaan virallinen terveystulos todistaa ulkomaalaisella kirjallisella virallisella silmälausunnolla. Yhdistys suosittelee jalostukseen käytettävien koirien geenitestaamista.
PRA
PRA-silmäsairauksia on useita erityyppejä. Tällä hetkellä tiedetään ainakin prcd-PRA tyypin esiintymisestä Venäjänbolonka rodussa. Mitään PRA-tyyppiä sairastavaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen. PRA:n resessiivisen periytymisen vuoksi toivotaan mahdollisimman monien koirien osallistuvan silmätarkastuksiin.
Prcd-PRA
Jalostusyhdistelmän toisen osapuolen tulee olla prcd-PRA-vapaa. Prcd-PRA-kantajaa voidaan käyttää jalostukseen, jos yhdistelmän toinen osapuoli on todettu prcd-PRA-vapaaksi. Prcd-PRA-kantajan jälkeläiset tulee testata prcd-PRA-geenitestillä ennen niiden jalostuskäyttöä. Koirien toivotaan osallistuvan silmätarkastukseen vielä veteraani-ikäisenäkin. Koira voidaan geenitestata prcd-PRA:n osalta spesifillä DNA-testillä. Testiä on saatavilla useista laboratorioista.
MUUT SILMÄSAIRAUDET
Kortikaalista tai posterior polaarista kataraktaa sairastavaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
Koiraa, jolla on todettu lievä distichiasis / ektooppinen cilia tai caruncular trichiasis, voidaan käyttää jalostukseen. Koiralle, jolla distichiasis / ektooppinen cilia tai caruncular trichiasis on todettu kohtalaiseksi, tulee valita jalostusyhdistelmän toiseksi osapuoleksi yksilö, jolla ei ole samaa ongelmaa. Näiden sairauksien vakavia muotoja ei saa lainkaan käyttää jalostukseen.
Koiraa, jolla on todettu lievä tai kohtalainen entropium/ektropium/makroblepharon, voidaan käyttää jalostukseen silmäluomiltaan terverakenteisen kanssa. Vakavista silmäluomien rakennevioista kärsivää koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
Jos koiralla on todettu PPM, tulisi jalostusyhdistelmän toiseksi osapuoleksi valita PPM-vapaa yksilö.
Koiraa, jolla on todettu TRD, ei saa käyttää jalostukseen. Jos koiralla on todettu MRD tai GRD, tulee jalostusyhdistelmän toiseksi osapuoleksi valita MRD tai GRD-vapaa yksilö.
Koiralle, jolla on todettu cherry eye eli kirsikkasilmä tulee valita jalostusyhdistelmän toiseksi osapuoleksi koira, joka on vian suhteen normaali.
PHTVL/PHPV –asteita 2 – 6 sairastavaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
XI POLVILUMPION SIJOILTAANMENO ELI PATELLALUKSAATIO
Virallisen polvitarkastuslausunnon alaikäraja on 12 kk. Alle kolmevuotiaalle koiralle tehty tutkimus on voimassa kaksi vuotta lausuntopäivästä. Yli kolmevuotiaalle koiralle annettu lausunto on voimassa pysyvästi. Jalostukseen suositellaan tervepolvisia (0/0) koiria. Toistaiseksi patellaluksaation astetta 1 tai 2 sairastavaa koiraa voi käyttää jalostukseen yhdistettynä tervepolviseen 0/0 koiraan. 2-asteen polvituloksen omaavan koiran jalostuskäyttö on tarkoin harkittava ja muilta ominaisuuksiltaan sen tulee olla korkealaatuinen, ja yhdistelmän toinen osapuolen tervepolvinen 0/0.
Kennelliiton Jalostusstrategian mukaan, koiran terveyttä ja hyvinvointia vaarantavissa tai elinikää lyhentävissä sairauksissa, Kennelliiton hyväksymän asteikon huonoin tulos estää koiran jalostuskäytön eli patellaluksaation aste 4. Yhdistyksen jalostusohjesäännön mukaan patellaluksaation astetta 3 sairastavaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
Jos koira on saanut toisistaan poikkeavia polvilausuntoja, on huonompi lausunto voimassa, kunnes paneeli on tarkastanut koiran. Koiran polvitulos on yhtä kuin huonomman polven tulos.
Patellaluksaation mutkikkaan perinnöllisyyden vuoksi toivotaan kaikkien Venäjänbolonkojen polvitarkastuksia. Terveystulokset pitää olla näkyvissä KoiraNet – jalostustietojärjestelmässä tai se pitää kirjallisena toimittavissa. Jos kyseessä on ulkomaalainen jalostuskoira, niin voidaan virallinen terveystulos todistaa ulkomaalaisella, kirjallisella virallisella polvilausunnolla.
XII LONKKANIVELDYSPLASIA
Kaikille jalostuskoirille suositellaan lonkkakuvausta.
Urokselle, jonka jälkeläismäärä on 15 pentua, tulee suorittaa lonkkakuvaus ennen kuin sitä vielä käytetään jalostukseen.
Nartulle, jonka jälkeläismäärä ylittää 15 pentua, tulee suorittaa lonkkakuvaus, ennen kuin sitä vielä käytetään jalostukseen.
Lonkkatutkimustulokseltaan E-lonkkaista koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Lonkistaan leikattua koiraa ei saa käyttää jalostukseen.
XIV HAMPAAT JA PURENTA
Jalostukseen käytettävällä Venäjänbolonkalla on toivottavaa, että purenta olisi leikkaava purenta eli saksipurenta. Tasapurenta ja käänteinen leikkaava purenta hyväksytään. Käänteisellä saksipurennalla tarkoitetaan tiivistä alapurentaa, jossa alahampaiden takapinta on kosketuksissa ylähampaisen etupintaan kun koiran suu on suljettuna.
Koiralle, jolla on vähemmän kuin kuusi etuhammasta ala- tai yläleuassa, suositellaan valittavaksi yhdistelmän toiseksi osapuoleksi koira, jolla on täysi purenta. Kulmahampaan puuttuessa koiraa ei tule käyttää jalostukseen.
Koiralle, jolla on puutteita purennassa, suositellaan valittavaksi yhdistelmän toiseksi osapuoleksi koira, jolla on rotumääritelmän mukainen purenta.
XV KOKO
Yhdistys muistuttaa, että Venäjänbolonkan rotumääritelmässä mainitaan rodun ihannesäkäkorkeudeksi uroksilla ja nartuilla enintään 26 cm sekä painoksi 3 – 4 kg. Liian suuria tai liian pieniä koiria ei tulisi suosia jalostuskäytössä. Rotu on nimensä mukaisesti värillinen sylikoira ja tämän vuoksi jalostuksessa tulisi suosia koiria, jotka ovat kokonsa puolesta rotumääritelmän mukaisia.
XVI VÄRI
Yhdistys suosittelee, että valkokirjavuutta kantavia koiria ei yhdistetä. Valkokirjavuutta kantavaa koiraa käytettäessä jalostukseen olisi suositeltavaa, että yhdistelmän toinen osapuoli ei kantasi valkokirjavuutta, ettei turhaan lisättäisi ilmiasultaan valkokirjavia yksilöitä.
XVII GEENITESTAUS / DNA-TESTAUS
Yhdistys suosittaa kaikkien jalostukseen käytettävien koirien geenitestaamista ns. paneelitesteillä, joiden avulla voidaan selvittää yhdellä testillä koirissa esiintyviä perinnöllisiä sairauksia sekä koiran ulkomuoto- ja rotuominaisuuksia, kuten pigmenttiä, väriä, turkin laatua yms. On myös mahdollista testata yksittäisiä sairauksia tai ominaisuuksia erikseen erillisillä testeillä, kuten prcd-PRA – testillä.
Venäjänbolonkalle ei ole nimetty omaa geenitestiä, mutta rodussa on tavattu muilta roduilta löydettyjä, geneettisesti periytyviä vikoja ja sairauksia.
Prcd-PRA testin patentin omistaa toistaiseksi Optigen-laboratorio, mutta sitä voi ostaa myös muista laboratorioista ns. lisätestinä. (esim. suomalaisesta Genoskoper-laboratorion MyDogDNA paneelitesti).
Jalostukseen käytettävien Venäjänbolonkojen prcd-PRA testitulokset ilmoitetaan yhdistykselle RTB- pentuja listalle tehtävää ilmoitusta tehdessä (verkkolomakkeen kohdassa lisätietoja), jos halutaan lisätä pennut yhdistyksen pentuelistalle tai halutaan yhdistyksen puolto SKL:n pentulistalle. Testitulostodistukset voidaan toimittaa yhdistyksen edustajalle sähköpostilla tai ilmoittamalla RTB-pentulistailmoituksen yhteydessä linkki koiran julkiseen DNA-profiiliin (esim. MyDogDNA-profiili) tai verkkosivuun, missä testitulos on julkisesti nähtävissä (esim. kasvattajan omat verkkosivut).
Ohjausta jalostukseen ja DNA-näytteisiin liittyvissä kysymyksissä on mahdollista saada Venäjänbolonka yhdistyksen rotuneuvojalta tai esim. Suomen Kennelliiton kouluttamilta DNA-näytteenottajilta tai Suomen Kennelliiton Kennelneuvojilta.
Venäjänbolonkat ry:n rotuneuvoja: rotuneuvonta.venajanbolonkat @ gmail.com
Venäjänbolonkat ry:n sihteeri: sihteeri.venajanbolonkat
SKL- DNA-näytteenottajat: https://www.kennelliitto.fi/yhteystiedot/dna-naytteenottajat
SKL- kennelneuvojat: https://www.kennelliitto.fi/yhteystiedot/kennelneuvojat
